Olen Sonja Kallioinen, kutsutaan myös nimellä Semina, 27v keppihevosartisaani ja -tapahtumanjärjestäjä Pohjois-Espoosta. Olen itse harrastanut keppihevosia jo 17 vuotta ja tehnyt omat keppihevoseni aina alusta alkaen itse - jo yli 600 uniikkia yksilöä. Järjestän myös paljon erilaista keppihevostoimintaa Seminan tallilla ja kuvaan videoita Youtubeen. Olen ollut mukana kymmenissä tapahtumissa lähinnä Uudenmaan alueella viime vuosien aikana esittelemässä tätä harrastusta muille.
Harrastukset
Olen harrastanut ratsastusta 10-vuotiaasta asti. Erityisesti koulua ja pitkiä maastoretkiä sekä vähän esteitä. Nykyään käyn ratsastamassa aina välillä kun on tarpeeksi aikaa. Rakastan myös piirtää ja maalata sekä liikkua luonnossa. Keppihevosia olen myös harrastanut 10-vuotiaasta asti.
Valokuvaaminen sekä videoiden tekeminen ovat myös yhtä lailla tärkeä osa arkeani.
Valokuvaaminen sekä videoiden tekeminen ovat myös yhtä lailla tärkeä osa arkeani.
Työ
Olen päätoiminen yrittäjä yrityksessäni Semina Oy ja myös yksinyrittäjä. Perustin yritykseni vuonna 2020 käytyäni lukion ja opiskeltuani vuoden streinerpedagogiikkaa. Päätin valita aikaa vievän, mutta antoisan polun, kun saan tehdä juuri sitä mistä pidän ja missä olen hyvä! Keppihevoset ovat aina olleet minulle kuin elämäntapa ja enkä ole vielä 17 vuoden jälkeenkään kyllästynyt niitä ompelemaan. =)
Sonja Kallioinen
|
Sonjan keppihevonen Goldi
|
Ratsastusmatkalta Virosta
|
Miten minusta tuli keppihevosharrastaja?
Sonja 5v
|
Sain aloittaa ratsastuksen lähitallilla, kun täytin 10 ja samana vuonna kuulin myös ensimmäisen kerran keppareista. Näin lehdessä pienen jutun tytöistä, jotka olivat itse tehneet keppihevoset ja ratsastivat niillä. Olin todella vaikuttunut ideasta ja uppouduin heti täysillä itsekin keppihevosharrastukseen.
Opiskelin kainkenlaista hevosista ja hevosurheilun termistöä, ja aloin soveltamaan käsitteitä ratsastuksesta ja hevosten hoidosta keppihevosille. Kehityin molemmissa lajeissa samanaikaisesti ja oppimani asiat molemmista tuki mukavasti toisiaan. Aloin pitämään kepparitunteja kavereille ja tutuille sekä vuonna 2010 pidin myös ensimmäisen keppihevosleirini viidelle kaverille. Olin todella innokas oppimaan keppihevosen ompelusta, mutta äitini ehti kuitenkin ensin ompelemaan minulle muutaman keppihevosen Suuri Käsityö-lehden ohjeen mukaan. Ensimmäisen kepparin nimi oli Danny; Se oli violetinruskean sävyinen, tähtipäinen Suomenhevonen. Pian valmistui myös Suomenhevonen Musta Prinssi ja Vuonohevonen Jupiter. |
Edistysaskeleita
Ensimmäinen itse tekemäni keppihevonen oli muutamassa tunnissa valmistunut ja sen verran kammottava otus, että se ei valitettavasti ole enää elävien kirjoissa. Olin aluksi todella kärsimätön ja ompelutaitoni eivät oikein riittäneet. Mutta kun olin kerran aloittanut, hurahdin keppihevoten tekemiseen ihan täysin ja tein lyhyellä aikavälillä ison kasan keppihevosia sekä perustin oman keppihevostallin.
Taidot kehittyivät pikkuhiljaa yritysten ja erehdysten kautta ja parinsadan keppihevosen jälkeen olin yhä tyytyväisempi lopputulokseen. En ole opiskellut ompelua tms missään, vaan nykyiset taitoni ja ompelutekniikat ovat vuosien itsenäisen harjoittelun tulosta.
Tein ensimmäiset tilaushepat 14-vuotiaana tuttujen pyynnöstä ja 16-vuotiaana aloin pitää keppihevoskerhoja, leirejä ja valmennuksia. Innostuin myös videoiden tekemisestä ja löysin Instagramista keppihevostilien maailman. Harjoittelin sinnikkäästi myös omien nettisivujen luomista 12-vuotiaasta saakka.
Taidot kehittyivät pikkuhiljaa yritysten ja erehdysten kautta ja parinsadan keppihevosen jälkeen olin yhä tyytyväisempi lopputulokseen. En ole opiskellut ompelua tms missään, vaan nykyiset taitoni ja ompelutekniikat ovat vuosien itsenäisen harjoittelun tulosta.
Tein ensimmäiset tilaushepat 14-vuotiaana tuttujen pyynnöstä ja 16-vuotiaana aloin pitää keppihevoskerhoja, leirejä ja valmennuksia. Innostuin myös videoiden tekemisestä ja löysin Instagramista keppihevostilien maailman. Harjoittelin sinnikkäästi myös omien nettisivujen luomista 12-vuotiaasta saakka.
Elf, yksi Sonjan ensimmäisistä keppihevosista
|
Rivissä Sonjan ensimmäisiä itsetekemiä keppihevosia
|
Keppihevoset - uusi kasvava ilmiö
Vuonna 2017 minua pyydettiin useisiin tapahtumiin pitämään keppihevosrataa ja esittelemään harrastusta. 2018-2019 olivat täynnä erilasia tapahtumia, joihin ajeltiin Uudellamaalla. Tapahtumiin osallistuminen oli uutta ja jännittävää, ja jouduin muutaman kerran yleisön eteen migrofoni kädessä kertomaan harrastuksesta tai puhumaan pätkän suoraan radioon. Niin harrastuksestani oli tullut myös yhä monimuotoisempaa. Sitten tehtiin myös muutamia lehtiartikkeleita ja haastatteluja ja pääsin vetämään muutaman vuoden myös keppihevosen ompelu-kurssia Ommel festivaaleilla. Youtube jatkoi kasvuaan aina kun vähänkin ehdin kuvailla ja editoida. Oli hienoa ja jännittävää nähdä kuinka yhtäkkiä muutamassa vuodessa harrastus levisi median kautta ympäri maailmaa. Kerran se oli ollut pienen tytön oudoksuttu harrastus ja nyt yhtäkkiä siitä oli tullut niin iso ilmiö.
Tulevaisuuden suunnitelmia
Viime vuosina olen pitänyt yrityksen perustettuani paljon leirejä, kerhoja, kisoja, kepparisynttäreitä ja muita tapahtumia sekä jatkuvasti tehnyt keppihevosia ja varusteita tilauksesta ja myyntiin. Seminan tallista on tullut oikea keppihevoskeskus, mistä löytyy noin 40 keppihevosta, 2 tallia, kauppa ja kentät.
Seminan keppihevoskeskus tulee myös laajenemaan tulevaisuudessa, sillä se muuttaa jossain vaiheessa uuteen paikkaan Nurmijärvelle! Siellä tulee olemaan nykyistä paremmat puitteet harrastukselle, isommat tilat ja mahdollisuus laajentaa toimintaa. Uuteen paikkaan on onneksi vain 10 kilometrin ero nykyisestä ja se ei ole vielä lähelläkään valmista. Paikkaa rakennetaan parhaillaan koko perheeni voimin, mutta meillä ei ole vielä arviota milloin se tulisi valmistumaan. Eli vielä toistaiseksi kaikki toiminta on edelleen Seminan tallilla Espoossa.
Jos olet kiinnostunut rakennusprojektin etenemisestä, käy kurkkaamassa Seminan Youtube - kanavalta videot siitä!
Seminan keppihevoskeskus tulee myös laajenemaan tulevaisuudessa, sillä se muuttaa jossain vaiheessa uuteen paikkaan Nurmijärvelle! Siellä tulee olemaan nykyistä paremmat puitteet harrastukselle, isommat tilat ja mahdollisuus laajentaa toimintaa. Uuteen paikkaan on onneksi vain 10 kilometrin ero nykyisestä ja se ei ole vielä lähelläkään valmista. Paikkaa rakennetaan parhaillaan koko perheeni voimin, mutta meillä ei ole vielä arviota milloin se tulisi valmistumaan. Eli vielä toistaiseksi kaikki toiminta on edelleen Seminan tallilla Espoossa.
Jos olet kiinnostunut rakennusprojektin etenemisestä, käy kurkkaamassa Seminan Youtube - kanavalta videot siitä!
